Hääyön murha

Kuuntelin nimismiestä toisella korvalla ja tarkastelin kuolleen kasvoja sängyssä. Nuorehko mies. Luoti oli lävistänyt vasemman ohimon. Pää oli kääntynyt tärskystä, veri haavasta oli valunut vainajan silmään ja luikerrellut siitä miehen kaulaan ja valkoiselle lakanalle. Sytyttämätön savuke kädessään ammutun kasvoille oli jäänyt ällistynyt ilme. Kokemuksesta tiesin, kuolema oli tullut heti.
- Oikeakätinen ampuja, ja murhatun ilmeestä päätellen tälle nähtävästi tuttu, mutisin enemmän itselleni kuin nimismiehelle ja vedin lakanan kokonaan pois vainajan päältä. Mies oli alaston, vain verinen tunnuslevy kaulassa.
- Häävuode, sanoi nimismies...

Eino Nurminen on syntynyt Hartolassa. Nuorena teini-ikäisenä jatkosodan aikana hän työskenteli ”meijerinrenkinä”, mutta lähti sodan päätyttyä ensin vapaaehtoisena ilmavoimiin ja sitten Suomen Hotelli- ja Ravintolakouluun Helsinkiin. Kokin ammatti vei hänet ensin Ruotsiin ja myöhemmin Kanadaan ja sitten Kaliforniaan, jossa hän vieläkin asuu hartolalaisen Anja-rouvan kanssa. Kesät he viettävät Hartolan ”kuningaskunnassa”.
Nurminen on harrastanut kirjoittamista siitä lähtien, kun opettaja käski hänet luokan eteen lukemaan ainetta: ”Piilopirtti”. Sen jälkeen hän on kirjoittanut lukuisia lehtiartikkeleja ja novelleja. Novelli ”Ilta kaivoskaupungissa” sai toisen palkinnon Amerikansuomalaisessa hengentuotekilpailussa 1977. Novelli ”Saunatonttu” voitti Torontossa Grand Finnfest-2000-tapahtumassa sauna-aiheisen kirjoituskilpailun.

Muuta kirjallista tuotantoa:
Fanni, romaani 1998
Bermudan kolmio, novellikokoelma, 2005
”Sauna Elf” ja ”Sauna Amidst Palm Trees” -novellit Lakeheadin yliopiston (Ontario, Canada) Center of Northern Studies-julkaisusta ”Sweating with Finns”, 2005