Aatetaistoa ja jymyuutisia

Tampereen lehdistön vaiheet
ensi kertaa yksissä kansissa

Kun kahdeksan nuorta tapasi matkansa pään Tapatoran vesillä Näsijärvellä juhannuksena 1881, asiasta uutisoi Tampereella ainoana ja vaatimattomasti Tampereen Sanomat. Mutta jo 1929, Kurun upotessa, etenkin Aamulehti kunnostautui vaikuttavasti kuvitetuilla uutissivuillaan.
Tampere sai sanomalehdistönsä liikkeelle myöhään, vasta kahdentenatoista kaupunkina. Sitten on riittänyt vauhtia.
Tämä monipuolisesti kuvitettu teos on ensimmäinen kirjamuotoinen esitys Tampereen sanomalehdistön historiasta.
Kansalaissota 1918 tuhosi Tampereen Sanomien toimitalon Hämeenkadulta. Pula-aikana Eljas Erkko veti tukensa lehdeltä. Ja lehti haudattiin 1939, kun kaikki sen toimittajat kutsuttiin rintamalle. Onko kyseessä koko maankin huono-onnisin sanomalehti, kysyy Jyrki Pietilä teoksessaan.
Tai mitä sanovat nykyihmiselle lehdennimet Häme–Karjala, Isäntä, Koi, Kristillinen Työkansa, Suomen Pienviljelijä, Tammerfors, Tampere tai Työväen Lehti?

Kirjoittaja, FT, YL Jyrki Pietilä on tamperelainen viestintäkouluttaja ja vapaa kirjoittaja, jonka journalistiikan väitöskirja (JY) käsitteli sanomalehtijournalismin kehitystä 1700-luvun lopulta vuosituhannen taitteeseen.