Elämää tapulien varjossa

Irma Jouttenuksen esikoisromaani sijoittuu Kemin edustalla olevalle Juurakon saarelle, 1930- ja 40-lukujen taitteeseen. Romaani pohjautuu osittain tositapahtumiin.

“Niinpä he kävelivät parrurakenteiselle korkealle Möljälle.
– Sahasaari, tuo Laitakari on tuossa nuin lähellä, viittasi Selma. – Niitten lautatapulien varjot lankeevat Juurakon asuintalojen ylle iltaisin. Syksyisin puksuttavat isot kajuutalliset moottoriveneet tähän Möljän kupeelle maalaisisäntien ja emäntien tullessa tuolta Simon suunnalta tänne myymään porkkanoita, nauriita ja herneenpalakoja. Löökejä ja perunoita. Ja kalastajat tulevat kauppaamaan suolasilakkanelikoita. Juurakossa on kaikilla hyvät kellarit joissa säilyvät perunat hyvinä miltei seuraavaan perunasatoon asti. Vaikka ei joka sakki osta talven perunoita mikä mistäkin syystä. Tuohon Möljän vierelle on raivattu hyvä hiekkaranta lapsille uimiseen. Hiekka on tuotu pikkuerissä Ajoksesta ja siihen on menny vuosia. Joka marjareissullakin aina vaikkapa helmassaan. Juurakossa ei juurikaan uimataidottomia olekkaan, ainakaan saaressa syntyneissä. Mitäpä täällä muutakaan tekkee kakarana kun räpistellee kaiket päivät vesissä huulet ja kyntyset sinisinä kylmästä. Mutta ompahan tultu karaistuneiksi.”