Minusta tuli Musta-Pekka

Mitä valtiotieteilijöistä tulee, kyseli Pekka Laineen isä pojaltaan. Vaikkapa tutkija, vastasi poika, jota kansainvälinen politiikka kiinnosti. Ei aavistanut poika silloin, että tulevina vuosina hän työskentelisi viennin parissa, markkinoisi suomalaisten paperitehtaiden tuotteita Puolassa ja Saksassa, myöhemmin johtaisi paperitehtaita Valkeakoskella. Siellä hänestä kasvoi ammattijohtaja, Musta-Pekka, jonka saneeraustaitoihin luottivat niin Suomen Pankki Tervakoskella kuin valtiovalta Wärtsilässä.

Pekka Laineen työ Wärtsilässä päättyi vuoden viimeisenä päivänä 1989. Palkkatyöstä vapautuminen ei merkinnyt tekemisen puutetta. Sen jälkeen Laine on tehnyt toisen mittavan ja uutta luovan uran vapaaehtoistoiminnassa vesiensuojelijana ja Muistiliiton kehittäjänä.