Elettiin sitä ennenkin

Kannen kuva kertoo entisajan elämästä. Tuvassa talon naisilla oli kenties vuoden huolekkain työ edessään. Oli aika kehrätä lankaa. Talven pimeinä iltoina sitten lankaa jalostettiin edelleen. Puisessa pirtissä oli tunnelmaa. Muuri oli lämmitetty puilla ja se säteili lämpöä. Rukki hyrisi ja pellava muuttui vähitellen langaksi. Katossa riippuu orrella leipää. Tuvan hämärän voisi elää uudelleen. Ne vanhat hyvät ajat olivat silloin joskus. Nykypäivän ihminen ei voisi edes kuvitella, miten joskus esi-isämme ja –äitimme elivät. Tämä kirja kertoo näistä menneistä ajoista. Sulkekaamme silmämme ja siirtykäämme ajassa sata vuotta taaksepäin. Elämä oli yleensä varsin kovaa, mutta ihmiset olivat onnellisia.

Näistä ajoista haluan kertoa teille Arvoisat lukijat tämän kirjan tekstien avulla. Haluan säilyttää palan menneestä, siitä todellisuudesta, jota entiset lappilaiset ovat eläneet. Hyviä lukuhetkiä kaikille teille, jotka olette kiinnostuneita muinaisista ajoista.

Lapin Kaukolan kylässä armon vuonna 2006

Arto Tamminen