Me elämme yhä Työläiselämää Etelä-Kymenlaaksossa 1917–1919

Toukokuun alussa 1918 historian kulku pysähtyi ja kääntyi Etelä-Kymenlaaksossa.

Runsas vuosi aikaisemmin Sosialidemokraattisella puolueella oli ollut enemmistö eduskunnassa ja senaatissa. Se oli hallinnut suuremmissa kaupungeissa ainoaa järjestysvaltaa, poliisia. Työväenlehdistö oli ollut runsaslukuinen ja hyvin toimitettu, sadoilla työväentaloilla aktiivista kulttuurielämää.

Nyt kaikki oli poissa. 80 000 ihmistä oli vankileireillä, lehdistö lakkautettu, työväentalot ja muu omaisuus takavarikoitu, kaikki toiminta kielletty. Mikä oli johtanut kehityksen tähän?

Millaista oli ollut ennen elämä Etelä-Kymenlaaksossa, millaista se tulisi olemaan tämän jälkeen? Oliko enää tietä eteenpäin? Oliko työtätekevien ihmisten oikeuksia mahdollista puolustaa?