Minä pisaroin onnea,
lempeyttä,
syvää iloa ja
vahvasti tuoksuvaa,
ruusunpunaista rakkautta.
Niitä minä pisaroin,
niin kuin vain
höyhenenkevyenä
ja rakastettuna
pisaroida voi.
Tämän toisen runoteokseni runot kertovat rakkaudesta, elämän herkkyydestä ja kauneudesta.
Ihmisestä elämän suurien kysymysten äärellä: rikkoutumisesta, ehjäksi tulemisesta ja itsensä
armahtamisesta, säröineen kaikkineen.
Rakkaudesta, joka tekee kokonaiseksi.
”Sillä suurin niistä kaikista on Rakkaus.”