Isoaho Anu

Muistan kun olin 4-vuotias. Makasin hangella, oli ilta ja tähtitaivas. katselin kauas tähtiin, silloin sain ensimmäisen kosketuksen jostain suuremmasta, salaperäisestä, sellaisesta mitä ihminen ei voi ymmärtää. 12-vuotiaana olin paikkakuntamme suurimpia kirjastovieraita, luin joka paikassa. Koulussa minulla oli pulpetissa Anni Polvan kirjoja, Kaari Utriota luin vaatekomerossa koska en halunnut tehdä kotitöitä. Koulussa olin oikea haka ainekirjoituksessa, kaikki kirjoitukseni luettiin ääneen luokassamme.

Astrologia ja kaikki mystinen kiehtoi. Värit ja unet, ihmisen kehon osat ja niiden merkitykset. Yhdessä vaiheessa lueskelin lääketieteellistä kirjallisuutta, psykiatriaa ja psykologiaa. Minusta piti tulla isona lääkäri, mutta elämän kulkiessa eteenpäin ja kohdatessani omassa elämässä vaikeita asioita lääkäriksi aikominen lopahti.

Sen sijaan kävin useita yksityisiä taideopistoja. Opinnot liittyivät aina kirjoittamiseen, valokuvaukseen ja esiintyvän taiteeseen. Free- juttujani on julkaistu useimmissakin lehdissä.

Tästä on hyvä jatkaa.