Olen Aino
Pihlajamäki ja asun Vaasassa. Taiteilijanimeltäni olen Anu Lähteensuo ja olen
julkaissut taiteilija nimelläni kahdeksan kirjaa Mediapinnan kautta, mutta nyt
on tullut aika käyttää omaa nimeä ilman häpeää ja pelkoa.
Elämän koulu
kuljettaa meitä joskus omituisten teiden kautta, jonka vasta jäljestäpäin
huomaa ja tajuaa niiden merkityksen. On kuin elämän merellä kulkisi joskus
ilman kompassia ja kuitenkin päämäärä on selvä. Elämän aalloilla, kun seilaa ja
sen kyyneleitä katselee jälkikäteen saa huomata elonsa rikkauden ja sen suunnattoman
suuren johdatuksen.
Kun eloni
kyyneleitä katselen ja kylvövakkaani katsahdan, näen siinä sisäisen minän
kasvuni siemenet ja eloni rikkauden, sekä rakkauden kaipuuni suunnattoman. Elon
tietä, kun taivaltaa, saa huomata Jumala johdattaa, vaikka pieni on ihminen
sisältä käsin ja lukuisten ongelmien kanssa taistelee, elon aurinko silti
sydämeen joskus paistelee.
Olen oppinut
eloni tiellä hiljaa kulkemaa ja Jumalaan luottamaan. Nyt ymmärrän sisäisen
minän kasvun ja pelkoni hirmuisen, kun kyynelvakkaani katselen. Niin monen
mutkan kautta saa ihminen kasvaa ja löytää itsensä, se on pitkä tie keskellä
kyynelten. Elon kukkatarhassa saa ihminen hetken aikaa vain vaeltaa ja
kyynelten keskellä onnestaan vain hetken nauttia saa.
Onneni hetket on
kätketty kyyneliin ja kyyneleet on kätketty Jumalan armon alle, sekä Jeesuksen
ristin työhön suunnattomaan. Siinä on toivoni suuri ja onneni kyyneleet, saan
kasvaa hetken aikaa ja löytää sisäisen minäni, sekä eheyden.
On ihmisen onnea
suurinta, kun itsensä löytää sisältä käsin ja löytää tarkoituksen elämälleen.
Saa rakkauden kaipuu ja eheys aivan uuden merkityksen, siinä lapsuuden ja
nuoruuden vammat korjataan ja uuden suunnan elo saa. Siis onneni on olla Jumalaa
lähellä ja kasvaa kautta vaikeuksien, olla ihminen ihmiselle ja löytää sisäinen
eheys kautta vaikeuksien, jossa me ihmiset elon tiellä niin usein taivalletaan.
