Konttila Heimo

Aloin maailmaa silmäillä ennen sotia Koillismaan länsirajoilla, tarkemmin sanottuna Pudasjäven pitäjässä Iijoen kosken partaalla. Ikävä kyllä kosket oli syntymäaikaan vahvassa jäässä.
Stalin jengeineen oli aikeissa tulla kaksoisveljeni ja minun yksivuotissynttäreille, mutta sain kuulla että joutuivat hiihtämään takaisin kotiin syystä, että olivat alkaneet isotella ja paikalla olleet suomalaiset ottivat kulkupelit heiltä pois.

Siitä tapahtumasta on kerrottu tarinoita jotka ovat tosia. Niistä tarinoista luin eri lähteistä kun opin lukemaan jo ennen koluun menoa ja oppikirjana oli katekismus, jonka kymmenen käskyä piti osata ulkoa, oli äidin vaatimuksena.

Olihan siihen aikaan muitakin vieraita käymässä niissä maisemissa jyräten tankeilla tiet piloille. Nekin vieraat joutui lähtemään kotiin kun suomalainen antoi uhkavaatimuksen häipyä maisemista.

Nyt ajat ovat muuttuneet ja siinä myös minä olen muuttunut ja muuttanut työn perässä monen mutkan kautta etelään lauhkeimmalle Suomen alueelle. Ammatiksi tuli valittua sähkärin hommat ja olikin hyvä valinta, jopa näin jälkikäteen arvioiden. Kirjoittamiset työn ohella oli hyvin vähäistä ja kiinnostus oli enemmän maailmankaikkeuden että fysiikan aloille. Siinä esteenä oli vähäinen koulutus, joten tiedon hankkiminen perustui kirjoihin, niinpä ymmärtää luettua tietoa oikein oli pakko pitää pelkkänä harrastuksena.