Martikainen Matti

Olen  paljasjalkainen yläsavolainen suurten ikäluokkien (s. 1947) edustaja. Kotimökki tavallinen pikkutila, peltoa vajaa  viisi hehtaaria elikkä puolet vähemmän kuin Tuntemattoman  Hietasella "helvetin huono maat"! Neljä lehmää, hevonen ja muut kotieläimet pienessä  navetassa antoivat sitä elantoa ensimmäiset parikymmentä  elinvuotta.

Sorsan hallituksen timperoima lehmien tapporaha pelasti minut työelämään metallipuolelle ja pari vuotta työelämässä antoi muka valmiudet yrittäjäksi. Noita Ollin oppivuosia, elikkä hyviä ja huonoja aikoja on sitten ollutkin  melkomoinen määrä matkan varrella. Yrittäjän "helvetin kivistä sarkaa" on kynnetty vaihtelevalla menestyksellä nelisenkymmentä vuotta. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi  mukavaa pääkaupunkiseudulla asuvaa tytärtä.

Nuorena koululaisena ahmin kaikki saatavilla olevat kirjat Linnan, Waltarin, Haanpään ja Päätalon tuotannon kautta Agatha Christieen, Alistair MacLeaniin ja muihin käännösteoksiin.

Kirjallinen  tuotantoni on vielä kovin, kovin vaatimatonta, mutta jonkunlaista  ylpeyttä ja  perisavolaista itsekehua tuntien kerronpa kuitenkin  kirjoittaneeni  kymmenkunta kokoillan näytelmää paikalliselle Tuajamateatterille!

Noin  vuosi sitten kysyin itseltäni: ”Haluatko kirjailijaksi?” ja siihen en osannut vastata ollenkaan. Tarkensin kysymystä: ”Haluatko  esikoiskirjailijaksi?” Tuohon kysymykseen nyökkäsin "ehkä", kovin epävarmasti, mutta noin vuoden odotusajan jälkeen esikoinen on syntynyt ja vaikuttaa kohtalaisen terveeltä ja vilkkaalta. Esikoinen antaa senkin verran intoa ja virikettä, että kyllähän tuo kynä täytyy vielä teroittaa...