Laurila Anja

Olen syntynyt 1943 Helsingissä. Kasvoin Töölössä kolmilapsisen perheen keskimmäisenä. Valmistuin Helsingin yliopistosta psykologiksi ja tein sijaisuuksia mm. mielisairaaloissa. Sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani Forssan mielenterveystoimistosta ja niin minusta tuli forssalainen. Minulla on yksi tytär eroon päättyneestä opiskeluajan avioliitosta ja lisäksi sain kotiini 70- ja 80-luvuilla kolme huostaan otettua lasta, joiden innoittamana alkoi myöhemmin tietokirjailijan urani.
  Olen toiminut Forssassa myös perhepäivähoidon ohjaajana, pakolaissihteerinä, tarkkailuluokan opettajana, terveydenhoito-oppilaitoksen yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan psykologian lehtorina, josta jäin eläkkeelle 2008. Välillä olin kaksi vuotta Työväen Sivistysliiton työttömien urasuunnittelukurssien kouluttajana eri puolella Suomea. Olen kohdannut työssäni ihmiselämän tuskan koko kirjon. Kaikki tämä näkyy runoissani. Lähes jokaisella runolla on lähtökohtansa todellisuudessa. Joskus olen eläytynyt toisen ihmisen osaan kuvailemalla minä-muodossa hänen tunteitaan ja toisaalta joskus taas olen kuvaillut hän-muodossa omia tunteitani. Vanhuudenkokemus on runoissa vahvasti läsnä. Runoni ovat enimmäkseen proosamuotoisia ”tietorunoja”. Taustalla on Eriksonin elämänkaari-psykologia ja kognitiivisen terapian näkökulma, osassa runoja näkyy myös kristillinen vakaumukseni.
  Elämäni ensimmäiset julkaisut olivat kaksi Perussanoman vuosina 1991 ja 1992 kustantamaa nuortenkirjaa, mutta miellän itseni tietokirjailijaksi julkaistuani seuraavat teokset: Lainaksi annettu lapsi1993, Kirjapaja. Perhepäivähoidon ihmissuhteet 1994, TSL; KTV. Työ meni - mitä jäi Vaihtoehtoja elämänhallintaan 1995, Kirjapaja. Kotihoidon kentällä 1995, TSL; KTV. Äiti ja tytär vallan ja rakkauden kehissä 1996 Kirjapaja. Tukipylväänä pystyssä, TSL; KTV 1996. Minäkin opin, esiopetus varhaiskasvatuksessa 1997, TSL; KTV. Isäni tytär, isäkuva ja naisen identiteetti 1997 Kirjapaja. Toinen mahdollisuus. Pitkäaikainen sijaiskotihoito ja aikuistuneen tytön identiteetti, minäkäsitys ja sijaisäitirepresentaatio. Tampereen yliopisto 1999 Väitöskirja. "Huominen voi olla parempi mitä eilinen" Tutkimus sijaiskotipojista, Sote-psykologipalvelu, 2002. Toivo ja Ilona. Raportti lastensuojeluprojekteista, Diak-ammattikorkeakoulu 2003. Siiville Sijaiskodista + tehtäväpaketti, FAI 2005. Luottamushenkilö tukipylväänä 2010 TSL-JHL.
  Eläkeläisen elmääni kuuluvat kuvataiteet, kuntoliikunta, kirjallisuus, englanninkielen opiskelu, soroptimistitoiminta, sukututkimus, vapaaehtoistyö ev.lut seurakunnassa ja luonnollisesti lapsenlapset. Käyn vielä jonkin verran luennoimassa ja pidän alani kursseja.
  Olen kirjoittanut ajoittain runoja koko aikuisen elämäni ajan, mutta en olettanut niitä kuitenkaan koskaan julkaisevani kokoelmana. Koska kokemukseni mukaan jotkut runot ovat auttaneet ihmisiä terapeuttiseen oivallukseen, tarjoan niitä nyt laajemmallekin yleisölle.