Olen vuonna 1971 Lappeenrannassa syntynyt ja samaisessa kaupungissa koko ikäni asunut kirjoittamisen harrastaja. Eteläkarjalaisille ehkä melko tyypilliseen tapaan olen varsin puhelias, mutta toisaalta olen myös hyvin pohdiskeleva ja herkästi liikuttuva luonne. Rakastan luontoa ja eläimiä ja työnikin liittyy lemmikkieläimiin. Tykkään kaikesta luonnollisen kauniista. Rakastan myös elämänviisauksia ja ihailen niiden kirjoittajien taitoa sanoa elämän merkityksellisiä asioita niin kiteytetyssä muodossa.
Olen kai aina jollain tapaa tykännyt ilmaista itseäni kirjoittamalla. Lapsuudessani kirjoittelin paljonkin riimirunoja ja koulussa pidin kovasti äidinkielen ainekirjoituksesta. Vanhoista vihkoista löytyykin erittäin värikästä tarinankerrontaa. Ala-asteella olin myös innokas osallistuja luokalle esitettyjen näytelmien ”käsikirjoittajatiimissä”. Lisäksi kirjeenvaihto oli rakas harrastus aina myöhäisnuoruuteen saakka – niillä perinteisillä paperikirjeillä.
Sittemmin aikuisiässä kaikki luova kirjoittaminen on ollut lähes unohduksissa. Joku kipinä siihen on kuitenkin viime aikoina kytenyt. Kun keväällä huomasin ilmoituksen Suomi 100 runokirjaa -hankkeesta, innostukseni syttyi ja päätin osallistua. Olen valtavan ilahtunut ja kiitollinen, että kirjani julkaistiin. Teokseni ”Nyt tai ei silloinkaan” ei ole itse asiassa runokirja, vaan koostuu pienistä ajatelmista ja pohdinnoista hyvin arkipäiväisistäkin elämässä havahduttavista asioista. Kokoelman johtavana ajatuksena on ollut hetkessä eläminen ja ilon löytäminen oman oloisesta elämästä. Toteutunut kirja on itselleni ollut yksi unelmien täyttymys. Toivon sen olevan jollain tavalla merkityksellinen monille muillekin ja herättävän tunteita ja ajatuksia lukijassaan.
