Petra Eliisa Heiskanen on syntynyt v. 1981 Heinävedellä. Nykyisin hän asuu Akaassa. Koulutukseltaan Heiskanen on sosionomi, luonnonvaratuottaja ja opiskelee ammatilliseksi opettajaksi.
Petra luki runoja paljon jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Hän oli herkkä luonnonlapsi, joka viihtyi yksikseen metsässä leikkimässä. Runot, jotka aikoinaan tekivät Petraan suurimman vaikutuksen, löytyivät sanomalehtien kuolinilmoituksista. Erityisesti Aila Meriluodon ”Jälkeenpäin” sekä Uuno Kailaan, Edith Södergranin, Eino Leinon ja Tommy Tabermannin runot ovat vaikuttaneet syvästi Heiskasen sielunmaisemaan. Myös Kalevala ja Ajattara-yhtye ovat antaneet vaikutteita runojen teemoihin ja kielikuviin.
Vasta aikuisiällä runoja alkoi syntyä niin, että pienet muistikirjat kirjoituspöydän laatikoissa täyttyivät. Petra julkaisi vuosina 2011-2013 aktiivisesti runojaan Aukea.net- luomisgalleriassa. Hänen runonsa Nesteetön herbaariokiima valittiin mukaan v. 2012 Annikin runofestivaalien yhteydessä järjestetyn Kiima - eroottisen runon kirjoituskilpailun Kiima-antologiaan.
Heiskanen tarkkailee maailmaa ehkä naiiveinkin, mutta uteliain, humoristisin ja rehellisin silmin. Hän läpivalaisee rumat ja surulliset asiat kauneudella. Hän kuljettaa lukijaansa lapsenmielisesti poukkoillen - metsässä, arjessa ja ajatusmaailmansa paikoin synkässäkin ytimessä - välillä leikkisästi riimitellen ja välillä modernimmalla runokielellä. Suurimpia innoittajia Metsänporttiteoriaan ovat olleet luonto ja siihen liittyvä mystiikka, ”systeemi” ja omassa elämässä koetut kipukohdat.
”Kirjoitan runoja, että en unohtaisi niin paljon --- että en unohtaisi elää.” (P.E. Heiskanen) Metsänporttiteoria (2018) on Heiskasen esikoisrunokokoelma.
