Elämäni paras päätös oli luopua työelämästä hiukan yli 10 vuotta sitten. Näin aikaa on jäänyt sopivasti kirjoittamiselle ja omille asioille. Asuminen hiljaisella ja syrjäisellä maaseudulla on myös parasta, vaikka kaupunkikotikin on olemassa. Pohjois-Savo ja Varkauden seutu ovat nykyisiä asuinpaikkojani.
Maaseudun rauhassa voi kaikin puolin nauttia luonnon läheisyydestä ja ei tarvitse miettiä pukukoodeja tai meikkejä. Luonto on siis tärkein innoittaja runoiluun, ja varsinkin kesäiltoina omalla pihalla istuessa on pöydällä oltava muistilehtiö ja kynä yllättävien runoinspiraatioiden tallentamiseen.
Olen syntynyt 1953 ja kaupallisen koulutukseni lisäksi opiskelin 70-luvulla Jyväskylän yliopistossa pääaineina ruotsi ja saksa. Teknologiateollisuudessa työni kieliasujen tarkistuksineen ja kielenkääntötehtävineen vaati myös laajaa englannin kielen kirjallista taitoa. Muinoin työelämäni alkoi pankkimaailmasta, mm. Suomen Pankista.
Runoissani keskeistä on varsinkin kevään ja kesän korostaminen, mutta aiheina ovat myös syksy ja talvi. Luonnon moninaisuuden herättämiä tunnetiloja olen yrittänyt kuvailla parhaani mukaan.
Kesä on hurmiollista aikaa. Sitä odotetaan kovasti ja kun se saapuu, on se aina yhtä ihanaa ja ihmeellistä. ”KESÄAAMU / Ota minut syliisi, kesäaamun auringonnousu, varhaisen aamun valon meri. Nyt juuri, kun tuuli hiljaa kaukana kohisee ja pääskyset heräävät. / Tämä on kesän huumaava aamu, eikä peippojen konsertti lopu. Se jatkuu, jatkuu, valon aalloilla, varhaisen auringon käsivarsilla.”
Tuulen salaisuus…”TUULI / Avaa sieluasi tuuli, raota hiukan oveasi, koivun lehtien värinään, jonne mukaan lähden, empimättä. / Täällä, täällä, metsän sydämessä, kodissani, kerro huminasta, mistä tuletkin. Kerro voimasta latvoissa, sieluuni syöpyneestä. / Tuuli, jo tartut oksiin koko koivumetsän, vyöryt ylitse sieluni, taituri tuulinen, kaukaa. Veijari puuskainen.”
