Salomaa Sauli

Olen syntynyt 16.01.1955 Lohjalla ja asunut Tampereella lähes koko ikäni. Vuonna 2015 pääsin pirkkalaiskirjailijaksi. Vuodesta 1994 olen ollut Tammerkynässä mukana ja sen puheenjohtaja vuodesta 2010. Kävin Viita-akatemian 2011 – 2014. Tällä hetkellä olen myös Tampereen aforismiyhdistyksen ja Viitapiirin hallituksessa. Pääsin eläkkeelle helmikuussa 2017.

Teokset: Mustareunainen sädekehä, romaani (Bookhouse 2015) Kyyti, esikoisromaani (Sanasato, Celia-äänikirja 2015) Järkäle, aforismikokoelma (Tampereen aforismiyhdistys 2014) ja viisi runokirjaa 1994–2004.

Aleksanterin kansakoulussa opettaja ohjasi minut kirjoittamisessa tukiopetukseen samalla, kun kävin ärrä-harjoituksissa. Keskikoulussa "Rellussa" luin aineitani usein luokan edessä. Lukiossa tärisin pulpetissa, kun silloinen vanhan kirjallisuuden arvostelija antoi "Seitsemästä Veljeksestä" kirjoittamastani aineesta ykkösen (asteikko 1-10). Jälleen alettiin kirjoittaa kotiaineita. 
Kaksikymppisenä hakeuduin Työväenopistoon runoilija Kosti Sirosen oppiin. Hän kannusti minua: "Nyt Sauli on löytänyt oman lajinsa, runouden." Siitä se harrastus kehkeytyi. 
Vuonna 1984 kirkastui kruunu ensimmäisen kerran päästyäni Paavo Haavikon toimittamaan kirjaan "Suomen Kansan Uusia Runoja" kolmella runollani (20.000:sta lähetetystä runosta julkaistiin vajaat 350). Tämän jälkeen runojani julkaistiin useissa lehdissä (mm. Optimisteissa) ja antologioissa.