Jalkanen Pia-Maija

Olen syntynyt 1954 Helsingin Lauttasaaressa. Lapsena koulukatuja tallasin Larussa ja Munkkiniemessä, mutta ylioppilaaksi pääsin siitä 19 vuotta tännepäin Meilahden Yhteiskoulussa. Suomen-, kuvaamataidon- ja psykologiantunnit olivat minulle mieleisimpiä - vaikka psykka ei kuulunut oppiaineisiini, olin mukana
ihan vain ”iliman pirruuttain”.

Vanhemmat halusivat minusta vaikka mitä insinööriä mutta minä halusin vain Ateneumiin. Yritin sinne työn ohella neljänä kauniina kesäkuun alkuviikkoina, niukin naukin pääsemättä. Ajattelin että suunnittelen sitten juttuja ilman sitä ja kaikenlaista suunnittelinkin. Ja toteutin. Huonekaluja, keittiöitä, sisustuksia ja muuta tommosta mellevää. Kirjoittanut olen aina.

Harrastuksiini ovat kuuluneet kynä, pensseli ja eläimet. Elämän pikku visiot kuten empatia, askeettisuus ja rehevyys elämän viljapellossa viehättävät minua, ja olen pyrkinyt toteuttamaan niitä. Kumittaminen ei kynäni seurassa viihdy.

Kasvatustyö palveluskoirien parissa 1975-1995 antoi hyvää rääkkiä aivoille. Eläimen ymmärtäminen ja koulutustavoitteiden saavuttaminen toi palkintoa työlle. Itämaiset kissat uutena haasteena avasivat minulle aivan uuden oven: näitä ei niin vaan koulutellakaan vaan niiden taipuminen tahtoon kasvaa ihan muissa motiivien puissa. Niiden "pitäminen" on taiteen laji, omistajaa itämainen kissa yllättää uskomattomilla opetuksillaan. Muiden juttujen muassa aikamoinen muokkaaja positiiviseen suuntaan. Kissojen suuresta kirjosta nämä kummajaiset
tuntuivat omilta ja niittautuivat minuun lähtemättömästi siis. Minulla näitä on tätä pykätessä 9.

Ensimmäinen kirjani Piikalikan matkassa: TARUJEN ITÄMAINEN näistä kissoista syntyi 10 vuoden pakinakokoelmani ja piirrospinoni kasvettua niin, että kirjaksi raappiminen niistä tuntui mahdolliselta. Pakina on minulle laji rikastuttaa eloa, paras vaihtoehto vastapainoksi kaikelle arjelle. Isäni täyttäessä 2006 85 vuotta päätin näyttää saaneeni aikaan minäkin jotain.

"Elämässä kääntyy uusia sivuja. Sivuista se kokonaisuus sitten muodostuu."

"Uusi haaste kannattaa vastaanottaa. Se saattaa nielaista hyvinkin."

Pia-Maija Jalkanen